Liikkuminen opiskeluhuollon moniammatillisena työkaluna opiskelukyvyn tukemisessa

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se rakentuu fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sosiaalisesta osallisuudesta, opiskelutaidoista, opetuksen ja oppimisen tuesta sekä oppimisympäristön olosuhteista. Opiskelukykyä voidaan vahvistaa oppilaitoksessa liikkumisen laaja-alaisella edistämisellä.

Liikkuminen tukee aivojen toimintaa ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen ja muistiin. Lyhyetkin liikkumishetket lisäävät vireyttä, parantavat keskittymistä ja tukevat oppimista. Samalla liikkuminen edistää mielialaa ja psyykkistä hyvinvointia, mikä tekee sen vaikutuksista laaja-alaisia sekä opiskelijoiden hyvinvoinnille että akateemiselle suoriutumiselle.

Liikkumisella on muitakin vaikutuksia kuin yksilön opiskelukyvyn vahvistaminen – se voi myös rakentaa yhteisöllisyyttä. Yhdessä suunnitellut ja toteutetut liikunta- ja liikkumishetket, matalan kynnyksen aktiviteetit ja liikkumista tukevat tapahtumat lisäävät yhteenkuuluvuutta ja opiskelijoiden kokemusta osallisuudesta. Liikkuminen tarjoaa luontevia kohtaamisen paikkoja ja vahvistaa sosiaalista pääomaa. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon yhteistyöllä voidaan luoda arkea, joka tukee erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden osallistumista ja liikkumisen lisäämistä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, miten liikkumisen edistäminen voidaan integroida osaksi opiskeluhuollon moniammatillista yhteistyötä toisen asteen oppilaitoksissa.

Liikkuminen osana opiskeluhuollon ja hyvinvointityön tavoitteita ja järjestämistä

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee, että koulutuksen järjestäjän tulee vastata siitä, että opetussuunnitelman mukainen tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen perustuva opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään.

Liikkumisen edistäminen eri toimenpiteillä on yksi tapa tukea opiskelijoiden hyvinvointia toisella asteella. Tämän vuoksi on tärkeää, että opiskeluhuoltolain toteutumisesta oppilaitoksessa vastaavat toimijat tunnistavat liikkumisen merkityksen osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa, sen toteuttamista sekä seurantaa. Opiskeluhuoltotyössä on tärkeä hyödyntää laajasti erilaisia tietolähteitä, kun kuvataan toiminnan nykytilaa, opiskelijoiden hyvinvoinnin tasoa ja tarpeita. Liikkumisen edistämisen näkökulmasta keskeisiä työkaluja ovat valtakunnalliset arviointimenetelmät, kuten THL:n Kouluterveyskysely ja TEAviisari sekä Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointi. Näiden tietolähteiden avulla oppilaitos voi tunnistaa sekä vahvuutensa että kehittämiskohteensa. Tulosten pohjalta asetetaan tarvelähtöiset tavoitteet ja suunnitellaan niihin liittyvät toimenpiteet, jotka aikataulutetaan osaksi opiskeluyhteisön toiminnan vuosikelloa. Jotta toiminta kehittyisi pitkäjänteisesti, on tärkeää rakentaa toiminnalle selkeä seuranta- ja palautejärjestelmä. Se mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja tukee kehittämistä. Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointi -työkalun käyttö tukee erityisesti liikkumista tukevan toimintakulttuuriin kehittämistä ja sen seurantaa. Sen hyödyntämisestä löytyy lisätietoa Itsearvioinnista oivalluksiin – liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa -artikkelista.

Liikkumisen edistäminen opiskeluhuollon moniammatillisena yhteistyönä

Opiskeluhuollossa hyvinvointia tukevien toimintojen, kuten liikkumisen edistäminen, edellyttää tavoitteellista johtamista, koordinointia ja suunnitelmallista yhteistyötä. Tämä yhteistyö rakentuu oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien, opiskeluhuollon palveluiden sekä paikallisten toimijoiden yhteiselle tekemiselle ja osaamiselle. Jokainen toimija tuo oman asiantuntemuksensa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Yhteistyö perustuu yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, tiedonvaihtoon sekä opiskelijoiden tarpeiden ymmärtämiseen.

Hyvinvointityössä liikkuminen tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä ja voimavaralähtöisenä keinona, joka tukee opiskelijoiden terveyttä, toimintakykyä, oppimista ja mielenterveyttä sekä edistää osallisuutta.

Yhteiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan, jonka valmistelussa on tärkeää huomioida myös liikkumisen asiantuntijoiden näkökulma. Määrätietoinen liikkumisen edistäminen näkyy myös selkeinä kirjauksina hyvinvointialueiden, kuntien, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten suunnitelmissa – esimerkiksi hyvinvointi-, opiskeluhuolto- ja toimenpidesuunnitelmissa sekä organisaatioiden strategioissa. Näin liikkuminen kytkeytyy pysyväksi osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Esimerkkejä liikkumisen edistämisen kirjauksista opiskeluhuolto-, hyvinvointi- ja toimintasuunnitelmissa voi lukea Hyvinvointia ja liikettä toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille -pikaoppaasta.

Aito yhdyspintayhteistyö koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen välillä varmistaa, että opiskeluhuollon palvelut ja liikkumisen edistäminen nivoutuvat osaksi paikallista ja alueellista hyvinvointityötä. Keskeistä on yhteinen tavoitteenasettelu, aktiivinen tiedonvaihto ja palveluiden koordinointi, jotta opiskelijoille voidaan tarjota yhtenäisiä, saavutettavia ja tarpeisiin vastaavia hyvinvointi- ja liikkumispalveluja. Myös yhteisesti sovitut viestinnän käytännöt vahvistavat kokonaisuutta.

Hyvinvointityössä liikkuminen tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä ja voimavaralähtöisenä keinona, joka tukee opiskelijoiden terveyttä, toimintakykyä, oppimista ja mielenterveyttä sekä edistää osallisuutta. Moniammatillisessa työssä liikkuminen tarjoaa käytännönläheisen työkalun opiskelijan arjen tukemiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kun tarkastellaan oppilaitoksen opiskeluhuollon tehtäviä, se voidaan jakaa yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, joissa kummassakin liikkumisella ja sen edistämisellä on oma roolinsa. Ensisijainen tehtävä on kehittää opiskeluhuoltoa painottaen yhteisöllisiä rakenteita ja toimintoja. Tarvekohtaisesti voidaan tarjota yksilökohtaista tukea myös liikkumisen edistämiseen. Opiskeluhuollon ammattilainen voi ohjata opiskelijan esimerkiksi liikuntaneuvontaan silloin, kun liikkuminen nähdään tarkoituksenmukaisena keinona terveyden, mielialan tai toimintakyvyn vahvistamiseksi. Liikkumista voidaan nivoa monipuolisesti osaksi yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuoltotoimintaa, kuten Koskinen ja muut (2024) artikkelissaan Liikkumisen edistäminen oppilaitoksen yhteiseksi asiaksi tuovat esille.

Liikkumisen edistäminen opiskeluhuollossa – toimijoiden roolit

Liikkumisen edistäminen kuuluu koko oppilaitosyhteisölle. Jokainen toimija tukee opiskelijoiden hyvinvointia oman roolinsa kautta, sekä yhteisöllisessä että yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Alla on koottu esimerkkejä liikkumista edistävistä tehtävistä eri rooleissa.

Koulutuksenjärjestäjä ja hyvinvointialueen toimija

• varmistaa toimivan yhdyspintayhteistyön, jotta opiskelijoille tarjotaan yhtenäiset ja saavutettavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut.
• huolehtii osaamisen kehittämisestä ja ajantasaisesta tiedosta liikkumisen edistämisestä.

Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi

• ottaa liikkumisen puheeksi osana vastaanottotyötä.
• hyödyntää liikkumista opiskelijan opiskelukyvyn ja mielen hyvinvoinnin tukena.
• ohjaa tarvittaessa liikuntaneuvontaan tai sopiviin liikuntaharrastuksiin.

Terveydenhoitaja

• ottaa liikkumisen puheeksi osana vastaanottotyötä.
• ohjaa tarvittaessa liikuntaneuvontaan tai omaehtoiseen ja ohjattuun liikkumiseen.

Opetus- ja ohjaushenkilöstö

• suunnittelee opetusta niin, että didaktiset ratkaisut tukevat liikkumisen lisäämistä.
• kannustaa liikkeeseen arjessa, esimerkiksi taukoliikunnalla ja välituntien aktiivisuudella.
• ottaa liikkumisen puheeksi oppimisen tukemisen, opintojen etenemisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Liikkumisen edistämisen vastuuhenkilö tai hyvinvointikoordinaattori

• suunnittelee ja toteuttaa matalan kynnyksen liikuntatoimia, kuten liikuntapäiviä sekä harrastuskokeiluja.
• tekee yhteistyötä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa liikkumista tukevien käytäntöjen juurruttamiseksi.

Kun opiskelijan liikkumisen edistäminen nähdään yhteisenä mahdollisuutena, siitä tulee oppilaitosyhteisölle voimavara. Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö antaa vahvan perustan tälle – kun osaaminen, ideat ja opiskelijoiden ääni yhdistyvät, syntyy ympäristö, jossa jokaisella on tilaa kasvaa, voida hyvin ja oppia. Olisikin tärkeä havaita, että liikkumisen edistäminen ei ole vain toimenpide, vaan investointi tulevaisuuteen: se vahvistaa opiskelukykyä, lisää yhteisöllisyyttä ja luo oppilaitoksiin elinvoimaista energiaa.

Työkaluja ja lisätietoja opiskeluhuoltotyöryhmän toiminnan tueksi

• Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalu: Nykytilan arviointi tekee näkyväksi oppilaitoksen liikunnallisen toimintakulttuurin, sen kehittämistarpeet ja olemassa olevat hyvät käytänteet. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi opiskeluhuolto- ja hyvinvointisuunnitelmissa.
• Nykytilan arviointi opiskelijoille: Opiskelijoiden osallisuutta tukeva työkalu. Oppilaitos saa tietoa Liikkuva opiskelu -toiminnasta opiskelijoiden näkökulmasta sekä heidän ideoitaan toiminnan kehittämiseksi. Tietoa voi hyödyntää esimerkiksi opiskeluhuolto- ja hyvinvointisuunnitelmissa.
• Liikkumisen puheeksi ottamisen malli: Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli, jossa kolmen pääkysymyksen avulla lähestytään asiaa hienovaraisesti, myönteisesti ja opiskelijan autonomiaa kunnioittaen.
• Yhdessä liikkeelle: Hyvinvointia ja liikettä toisen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille: Opas kokoaa yhteen Liikkuva opiskelu -toiminnassa kehitettyjä tukimateriaaleja ja työkaluja sekä tarjoaa tietoa hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämisestä alue- ja kuntayhteistyössä. Oppaan teemat käsittelevät liikkumista opiskelukyvyn tukena sekä osana opiskeluhuollon ja hyvinvointityön tavoitteita ja järjestämistä.