Työhyvinvointia liikettä ja palautumista lisäämällä – kokemuksia työpaikoilta

Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain noin 3 miljardin euron kustannukset. Usein työnantajat tukevat vapaa-ajan liikkumista, mutta työpäivän aikaisen liikkumisen ja palautumisen edistämiseen ei ole riittävästi keinoja. Liikkeelle työkyvyn puolesta -projekti tarttui tähän ajankohtaiseen haasteeseen. Mukaan projektiin lähti 19 keskisuomalaista yritystä ja organisaatiota eri toimialoilta – yhteisenä tavoitteena vahvistaa työhyvinvointia ja työkykyä liikunnan ja palautumisen keinoin.

Projektiin osallistuivat seuraavat yritykset ja organisaatiot: Betset, EduCluster Finland, Ilveslahden Siivous, Jyväskylän Aluetaksi, Kasvu Open, Keski-Suomen hyvinvointialue, Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunginteatteri.Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Kespro, Kumura, Laukaan Betoni, Ledi Group, Monetra Keski-Suomi, Muuramen kunta, Perhehoitoliitto, Probis Solutions, Procemex ja Rekka Group.

Työhyvinvointi ja työkyky liittyvät toisiinsa läheisesti, mutta niillä on eri painopisteet. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa organisaation toimintatavat, johtaminen, ilmapiiri, työn piirteet sekä yksilön omat arvot, tarpeet ja valinnat. Työhyvinvointi näkyy esimerkiksi työssä jaksamisena, työssä viihtymisenä ja työn sujuvuutena.
Työkyky tarkoittaa sitä, että ihminen jaksaa ja pystyy tekemään työnsä ja omat voimavarat, osaaminen sekä työn vaatimukset ovat tasapainossa.

Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan työssä jaksaminen on heikentynyt ja uupumuksen kokeminen yleistynyt. Toisaalta työhyvinvoinnin ja liikunnan välinen myönteinen yhteys on tunnistettu: UKK-instituutin tutkimuksen mukaan säännöllinen liikunta voi vähentää sairauspoissaoloja jopa 27 % ja WHO:n mukaan fyysinen aktiivisuus voi lisätä työtehoa jopa 10 %. Fyysisesti aktiivinen arki tukee jaksamista, parantaa mielialaa, vähentää poissaoloja ja lisää tuottavuutta.

Työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen ei ole vain henkilöstön tukemista – se on strateginen valinta. Työpaikoilla tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat ja kannustavat työpäivän aikaiseen liikkumiseen ja palautumiseen. Näin voidaan edistää sekä yksilön hyvinvointia että organisaation toimintavarmuutta.

Tavoitteiden asettamisesta kokeiluihin

Projektissa mukana olleet työpaikat asettivat omia organisaatio- tai työyhteisökohtaisia tavoitteitaan liikkumisen ja palautumisen lisäämiseksi työpäivään. Koska mukana oli eri toimialoja edustavia työpaikkoja, oli tärkeää huomioida toimialakohtaiset työn vaatimukset ja yksilölliset tarpeet tavoitteiden tukemisessa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Suurin osa työpaikoista koki saavuttaneensa asettamansa tavoitteet projektin aikana.

Projektin aikana järjestetyt työpajatapaamiset mahdollistivat kokemusten ja konkreettisten vinkkien jakamisen osallistujien kesken. Tämä edesauttoi kehittämään työpaikan yrityskulttuuria, toimintatapoja sekä johtamiskäytäntöjä liikkumista ja palautumista tukeviksi. Työpaikkakohtaisissa työpajoissa voitiin havaita, kuinka tärkeää on innostaa koko henkilöstö mukaan ideoimaan ja kokeilemaan – jokainen meistä haluaa voida hyvin niin töissä kuin niiden jälkeenkin.

Työpaikoilla kokeiltiin rohkeasti erilaisia liikettä ja palautumista edistäviä työkaluja ja toimintamalleja. Kokeiluja tuettiin työpaikkakäynneillä, jotka vahvistivat kehittämistyötä ja kannustivat uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Yhteyshenkilöitä haastattelemalla kartoitettiin työkalujen käyttöä. Keskustelut työpaikkojen yhteyshenkilöiden kanssa osoittivat, että työpaikat eivät ainoastaan ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, vaan myös kehittivät niitä aktiivisesti omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Suosituin työkalu oli liikekorttipakka, joka sisälsi 40 erilaista taukoliikettä. Kokeilun suosikkeja olivat myös vuosikalenteri, aktiiviset tauot, kävelypalaveri ja liikkumisnurkkaus.

Työpäivän rytmi uudelle tasolle

Osallistujien toiveesta projektissa luotiin palautumisen tueksi palautumisen kortit, joita voi käyttää työn tauottamiseen. Yrityskulttuurin muutosta tukemaan laadittiin työsuojelun liikunnallinen vuosikello ja liikunnallisen yrityskulttuurin kehittämisen työkirja.

Työsuojelun vuosikello on suunnattu erityisesti työpaikkojen työsuojelu- ja työhyvinvointihenkilöstön käyttöön, sillä työsuojelun yhteistoiminnassa ei ole ollut olemassa työkalua liikunnallisille keinoille. Vuosikellon sisällölliset teemat tulivat projektin työpaikoilta, ja kehittämistyöhön osallistui Työturvallisuuskeskus. Vuosikello on interaktiivinen ja sisältää liikunnalliset teemat jokaiselle kuukaudelle.

Liikunnallisen yrityskulttuurin kehittämisen työkirja tarjoaa konkreettisia askeleita ja työkaluja liikkeen ja palautumisen lisäämiseksi sekä yritysten onnistumistarinoita. Työkirja sisältää selkeät toimintamallit ja tehtävät, joiden avulla yrityskulttuuria voidaan kehittää aktiivisempaan ja hyvinvointia tukevaan suuntaan. Mukana on myös inspiroivia onnistumistarinoita organisaatioista, jotka ovat jo hyödyntäneet näitä keinoja. Työkirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat edistää aktiivista ja hyvinvoivaa työelämää. Se on erityisen hyödyllinen henkilöille, joiden tehtäviin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen, kuten HR-asiantuntijoille, esihenkilöille ja työhyvinvointivastaaville.

Kokeiluista vakiintuneeseen yrityskulttuuriin

Lupa palauttaviin ja liikkumista sisältäviin hetkiin koettiin tärkeäksi viestiksi osoituksena asenteiden muutoksesta ja henkilöstön hyvinvoinnin arvostamisesta. Kun työhyvinvointia tukevia rutiineja on yhdessä ideoitu ja niistä pidetään kiinni, niiden juurtuminen osaksi työpäivää on helpompaa. Johdolta ja esihenkilöiltä toivottiin esimerkkiä, kannustusta ja asioiden esillä pitämistä.

Projekti on tuonut matalan kynnyksen keinoja. Asennemuutosta työyhteisössä on selkeästi tapahtunut.

Työpaikoilla oivallettiin, kuinka tärkeää työpäivän aikainen palautuminen on työssä jaksamisen kannalta. Aiheesta keskusteltiin aiempaa enemmän ja avoimemmin. Työn tauottamisen merkitys ymmärrettiin paremmin, ja huomattiin, että pienetkin teot – kuten mikrotauot – ovat merkityksellisiä. Salliva ilmapiiri, myönteinen asenne sekä lupa liikkumiseen ja palautumiseen työpäivän aikana koettiin tärkeiksi edistysaskeliksi. Projekti on tuonut matalan kynnyksen keinoja. Asennemuutosta työyhteisössä on selkeästi tapahtunut. Esihenkilöiden rooli korostui ja heidän esimerkillään todettiin olevan merkittävä vaikutus.

Yrityskulttuurin muutos edellyttää pitkäjänteistä työtä, esimerkillä johtamista ja asioiden jatkuvaa esillä pitämistä. Henkilöstöä osallistaen ja yhdessä ideoiden voidaan löytää toimivia malleja ja ratkaisuja, jotka ajan myötä vakiintuvat osaksi arkea ja tukevat työhyvinvointia myös kustannustehokkaasti.

Projektin vaikutuksesta osallistuneet työpaikat vahvistivat osaamistaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä liikkeen ja palautumisen keinoin. Henkilöstön tietoisuus ja ymmärrys palautumisen ja liikkumisen merkityksestä hyvinvoinnille kasvoi ja arkeen saatiin konkreettisia työkaluja niiden integroimiseksi osaksi työpäivää.

Palautekeskusteluissa osallistujat toivat esille yrityskulttuurissa tapahtuneita muutoksia, jotka ilmenivät lisääntyneenä kulttuurisena sallivuutena sekä yhteisöllisen liikkumisen ja palautumisen vahvistumisena. Työyhteisöissä tuli tavaksi järjestää yhteisiä hetkiä ja haasteita, jotka tukivat aktiivista ja palauttavaa työpäivää. Hyvinvointia tukevien valintojen ja työympäristön tarjoamien mahdollisuuksien merkitys korostui työpäivän aikaisessa toiminnassa. Kun arjessa oli tilaa taukojumppaan, lounaskävelyihin ja mikrotaukoihin, henkilöstöä voitiin tuupata lempeästi kohti terveellisempiä ja palautumista tukevia toimintatapoja. Näin työpäivän rakenne alkoi tukea sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia.