Työsuojelun liikunnallisella vuosikellolla suunnitelmallisesti lisää liikettä ja palautumista työpaikoille

Suuri osa suomalaisista työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Vaikka liikunnalla on runsaasti potentiaalia edistää terveyttä, tukea työkykyä ja pidentää työuria, sitä hyödynnetään työpaikoilla yhä liian vähän. Huolimatta siitä, että lisääntyneellä työkyvyllä on yhteys tuottavuuteen ja organisaatioiden kilpailukykyyn, liikuntaa ei nähdä yhtä merkityksellisenä kuin muita työkykyä tukevia toimia. Se nähdään usein yksilön vastuuna – ei osana työnantajan roolia. Liikuntaa ei pidetä keinona, jolla työkykyä voitaisiin tukea kokonaisvaltaisesti.

Liikunta näyttäytyy työpaikoilla tyypillisesti rahallisena henkilöstöetuna. Selvitysten mukaan etua hyödyntävät eniten jo ennestään aktiiviset, korkeammin koulutetut asiantuntijatyötä tekevät henkilöt. Selvityksissä on saatu viesti työnantajilta, että vaikka työnantajat tunnistavat liikunnan myönteiset vaikutukset, käyttökelpoista ja helposti sovellettavaa aineistoa matalan kynnyksen liikunnallisista ratkaisuista työpaikoille on niukasti saatavilla. Lisäksi työpaikoilla on rajalliset mahdollisuudet perehtyä hajallaan olevaan tarjontaan, eikä olemassa olevia liikunnallisia ratkaisuja osata räätälöidä työkyvyn tueksi. Työsuojelutoimintaan ei ole tarjolla konkreettisia liikunnallisia työkaluja, vaikka tarvetta olisi.

Työsuojelun keskeinen periaate on ennakointi

Liike, liikkuminen ja palautuminen eivät ole pelkästään hyvinvointiteemoja. Liikkumisen mahdollistamisessa tai tukemisessa työnantajan toimesta ei myöskään ole kyse pelkästä työnantajan hyväntahtoisuudesta, vaan kyse on myös velvollisuudesta. Teemat liittyvät työsuojelun lakisääteisiin tehtäviin, erityisesti puhuttaessa työkyvyn ylläpidosta ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisystä. Lain puitteissa työnantajalla on vastuu huolehtia muun muassa työntekijöiden terveydestä ja työkyvyn tukemisesta työssä. Keskeistä on työntekemisen tapojen jatkuva tarkkailu riskien tunnistamiseksi, poistamiseksi tai lieventämiseksi. Työnantajan onkin laadittava työpaikalle ennakoinnissa auttava työsuojelun toimintaohjelma.

Työsuojelun toimintaohjelmaan voidaan sisällyttää liike, liikkuminen ja palautuminen käytännönläheisesti ja lain velvoitteet huomioiden. Myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja sopimukseen voidaan sisällyttää liikkumisen ja palautumisen tukeminen, puheeksi otto ja ”liikuntalääke”. Myöskään uuden työntekijän perehdytyksessä liikkumisen roolia ei sovi unohtaa vaan ottaa heti alussa puheeksi liikkumisen merkitys työstä palautumisen kannalta ja sen lisäksi, että korostaa oikeiden työasentojen tärkeyttä, muistuttaa liikkeen merkityksestä, työasentojen vaihtelusta ja tauottamisesta.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on arvioitava työpaikan kuormitustekijät. Liiallinen istuminen, yksipuolinen kuormitus tai palautumisen puute voivat muodostaa työturvallisuusriskin. Työasentojen vaihtelu, työn tauottaminen ja mahdollisuus liikuskella työpäivän aikana ovat osa työkuormituksen ja ergonomian hallintaa.

Työsuojelun yhteistoiminnassa voidaan sopia käytännöistä, jotka tukevat työpäivän aikaista liikkumista ja palautumista – esimerkiksi ohjeistus säännöllisistä mikrotauoista, kannustaminen ohjattuun tai omatoimiseen taukoliikuntaan liikkumistiloja kehittämällä ja välineitä tarjoamalla, työhyvinvointipäivät, kisat ja kampanjat. Työnantajan tulee huolehtia myös hybridi-/etätyössä siitä, että työntekijällä on mahdollisuus taukoihin ja liikuskeluun. Työntekijöitä osallistamalla saadaan kullekin työpaikalle toimivimmat käytänteet työkyvyn tukemiseksi. Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan työntekijöiden toiveiden kuuleminen, toiminnan suunnitteluun osallistaminen sekä yhdessäolo ovat tärkeimpiä liikkumismotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Joskus myös työpaikalla järjestettävät kevyet kisat ja kampanjat vahvistavat työpaikan liikunnallista toimintakulttuuria, lisäävät yhteisöllisyyttä ja kannustavat lisäämään liikettä työpäivään (esim. Porraspäivät) tai kulkemaan työmatkat lihasvoimin (Kilometrikisa).

Vuosikello on kehitetty yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa Liikkeelle työkyvyn puolesta -hankkeessa vastattiin työelämän toiveisiin helposti saatavilla olevista ja käyttöön otettavista työpäivän aikaisista liikunnallisista ratkaisuista. Työpaikkojen käyttöön kehitettiin useita liikunnallisia toimintamalleja ja työkaluja, joista Työsuojelun liikunnallinen vuosikello suunnattiin erityisesti työsuojelu- ja työhyvinvointihenkilöstön käyttöön. Vuosikellon avulla työsuojelu- ja työhyvinvointihenkilöstö pystyvät suunnitelmallisesti lisäämään liikettä ja palautumista sisältäviä toimia työarkeen pitkin vuotta ja näin tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla.

Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteistyössä kehitetystä vuosikellosta löytyy vinkkejä kuukausikohtaisesti liikkeen ja palautumisen sisällyttämiseksi työpäivään, vuodenajat huomioiden sekä tietoa ja perusteluita suunnittelun tueksi työkalua käyttäville. Vuosikello on muokattavissa toimiala, työn luonne, erityispiirteet ja työntekijöiden toiveet huomioiden. Näin vuosikellon avulla voidaan suunnitelmallisesti kehittää työkykyä ja työoloja työpaikan tarpeita vastaavaksi.

Lisätietoja:

Työsuojelun liikunnallinen vuosikello Liikkeelle työkyvyn puolesta -projektin verkkosivulla.