Liikkumista opiskelupäivään lisäävät toimenpiteet ovat pääosin yleistymässä sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa (Wiss ym., 2025a; Wiss ym., 2025b). Opiskelijoiden liikkumisen tukeminen on olennainen osa opiskeluhuollon ja hyvinvoinnin edistämistä, sillä se vahvistaa fyysistä terveyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia, mielenterveyttä, sosiaalisia suhteita sekä opiskelukykyä (Aartolahti ym., 2025).
Liikkuva opiskelu -toiminnan tavoitteena (Siekkinen, 2023) on kannustaa oppilaitoksia kehittämään toimintakulttuuriaan liikunnallisemmaksi, lisätä opiskelijoiden liikkumista ja liikkumismahdollisuuksia sekä tukea opiskelukykyä. Opiskelukyvyn vahvistamisella tarkoitetaan oppimisen, opintojen sujumisen sekä hyvinvoinnin parantamista kehollisin, toiminnallisin ja liikunnallisin menetelmin.
Liikkuva opiskelu -toiminnalla on paljon yhtymäkohtia yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, ja on perusteltua sanoa, että lähes kaikki Liikkuvan opiskelun alla toteutuvat toimenpiteet voidaan nähdä myös yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteinä tai sitä tukevina toimenpiteinä. Söderek ja muut (2025) ovat määritelleet yhteisöllisen opiskeluhuollon koko oppilaitosyhteisön toimintakulttuuriin perustuvaksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä varmistaa opiskeluympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys. Se kattaa kaikki toimet, joilla koulutuksen järjestäjä tukee opiskeluyhteisön hyvinvointia ja seuraa sen tilaa. Opiskeluhuollon toiminnassa painopiste ei tällä hetkellä ole lain edellyttämässä ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä, vaan siinä korostuu yksilöihin keskittyvä ja korjaava työote.
Liikkumisen edistäminen osaksi strategioita ja suunnitelmia
Jotta opiskelijoiden hyvinvointia voitaisiin edistää vaikuttavammin, olisi perusteltua tarkastella Liikkuva opiskelu -toimintaa ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa soveltuvilta osin rinnakkain. Näiden kahden kokonaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet limittyvät vahvasti, ja niiden yhteensovittaminen jo suunnitteluvaiheessa mahdollistaisi paremman resurssien hyödyntämisen sekä selkeämmän rakenteen hyvinvointityölle. Näin päästään kohti kokonaisvaltaisempia ja vaikuttavampia toimia opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi.
Liikkumista tukevat käytännöt olisi hyvä tuoda konkreettisesti esiin erilaisissa oppilaitosten strategioissa ja suunnitelmissa, erityisesti koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa (Aartolahti ym., 2025). Vuonna 2023 tehdyn arvion mukaan Liikkuva opiskelu -toiminta sisältyy useimmiten lukuvuosi- ja opetussuunnitelmiin, mutta harvemmin opiskeluhuoltosuunnitelmiin tai strategioihin (Kämppi ym., 2023).
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi toisen asteen oppilaitoksille
Tiedolla johtaminen on tärkeä osa liikkumista tukevan toimintakulttuurin kehittämistä. Valtakunnallista ja paikallista tietoa on mahdollista hyödyntää tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Liikkuvassa opiskelussa käytössä oleva Nykytilan arviointi oppilaitoksille -työkalu on yksi tapa kerätä ja koota liikkumiseen liittyvää tietoa toimintakulttuurin kehittämiseksi. Nykytilan arviointi otettiin käyttöön lukuvuodelle 2017–2018 ja se kehitettiin työvälineeksi toisen asteen oppilaitoksille liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Arviointeja on tehty vuosien mittaan yhteensä noin 850 (Hakonen ym., 2025).
Nykytilan arvioinnissa on neljä osa-aluetta: toiminnan organisointi, opetus, oppilaitos ja yhteistyö. Jokainen osa-alue sisältää 6–9 liikunnallista toimintakulttuuria kuvaavaa väittämää, joita arvioidaan asteikolla 0–4 (0=ei toteudu lainkaan, 4=toteutuu täysin). Yleensä arviointi tehdään keväällä, jolloin on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan kulunutta lukuvuotta ja suunnitella toimenpiteitä seuraavalle lukuvuodelle. Nykytilan arvioinnin tulokset on koottu visuaaliseen tietokantaan eli Seuranta-Virveliin (Hakonen ym., 2025). Kevään 2025 aikana Liikkuvassa opiskelussa on syvennetty Nykytilan arvioinnin prosessia työpajamaisella työskentelyllä yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten ja liikunnan aluejärjestöjen edustajien kanssa. Työskentelyllä on pyritty muun muassa kirkastamaan toisen asteen oppilaitosten näkökulmasta nykytilan arvioinnin perusteluita, hyötyjä ja itse prosessia.
Miten itsearviointi tukee toiminnan kehittämistä?
Nykytilan arviointi tarjoaa oppilaitokselle arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan liikunnallisen toimintakulttuurin tilaa. Se auttaa myös hahmottamaan, mitä kaikkea liikkumisen edistäminen voi olla. Arviointi tekee näkyväksi sekä vahvuudet että kehittämiskohteet ja auttaa seuraamaan toiminnan kehittymistä ajan myötä. Kun arviointia tehdään säännöllisesti, se dokumentoi liikkumisen edistämisen etenemistä ja tukee pitkäjänteistä kehittämistyötä. Yhteinen moniammatillinen keskustelu arvioinnin äärellä lisää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea liikkumisen edistäminen voi käytännössä tarkoittaa juuri kyseisessä oppilaitoksessa. Samalla opitaan tarkastelemaan tilannetta uusista näkökulmista – voidaan havaita asioita, joita ei aiemmin ole ehkä huomattu tai osattu sanoittaa (Kuva 1). Yhteisen ymmärryksen muodostuminen vahvistaa yhteistyötä ja sitoutumista toiminnan kehittämiseen.
Arviointi tarjoaa myös johdolle tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa kohdentamaan resursseja vaikuttavasti. Siksi nykytilan arviointi voidaan nähdä paitsi kehittämisen välineenä, myös osana strategista johtamista.
Nykytilan arvioinnista kannattaa viestiä oppilaitoksessa selkeästi, kiinnostavasti ja kohderyhmän mukaan räätälöidysti. Konkreettiset kokemukset esimerkiksi opettajilta, rehtoreilta ja johtajilta tuovat arvioinnin hyödyt elävästi esiin. Nykytilan arviointiin liittyvä yhteinen keskustelu tukee henkilöstön osallistumista liikkumista edistävien toimenpiteiden suunnitteluun. Parhaiten viesti menee perille kasvokkain – esimerkiksi tiimikokouksissa, verkostoissa ja tilaisuuksissa, joissa eri toimijat kokoontuvat.
Nykytilan arvioinnin keskeiset vaiheet
Nykytilan arvioinnille voidaan määritellä tietyt vaiheet, joiden perusteella arviointiprosessi etenee erilaisissa oppilaitoksissa. Jokainen organisaatio kuitenkin rakentaa prosessista omanlaisensa – omiin rakenteisiinsa, kulttuuriinsa ja tarpeisiinsa sopivan.
- Ymmärrys luo perustan – viesti selkeästi ja monikanavaisesti. Arvioinnin ensimmäinen askel on ymmärryksen rakentaminen. Ymmärrys arvioinnin merkityksestä lisää henkilöstön sitoutumista. On tärkeää kertoa selkeästi, mitä arviointi tarkoittaa, miksi se tehdään ja miten se toteutetaan.
- Suunnittele yhdessä – aikatauluta ja kutsu mukaan. Moniammatillinen tiimi luo moniäänisen keskustelun ja tuo esiin erilaisia näkökulmia. Arviointiin liittyvät keskustelut on hyvä aikatauluttaa ja lähettää kutsut opiskeluhuollon edustajille, johdolle ja eri opetiimeille, esimerkiksi osallisuustiimille tai pedagogiselle tiimille.
- Arvioi yhdessä – kirjaa havainnot. Varsinainen arviointi tehdään yhteisessä keskustelussa, jonka jälkeen havainnot kirjataan sähköiseen lomakkeeseen Liikkuvan opiskelun nettisivuilla.
- Ideoi ja vie käytäntöön – nimeä vastuuhenkilöt ja seuraa edistymistä. Liikkuva opiskelu tarjoaa arvioinnista yhteenvedon, jonka perusteella on hyvä ideoida konkreettisia kehittämistoimia. Toimenpiteet kirjataan vuosikelloon ja niille nimetään vastuuhenkilöt. Toteutusta seurataan ja siitä viestitään sekä sisäisesti että oppilaitoksen ulkopuolelle. Näin varmistetaan, että arviointi ei jää vain puheeksi, vaan johtaa todellisiin tekoihin ja näkyväänkehitykseen.
Opiskelijoiden osallistaminen tuo arviointiin arvokasta näkökulmaa – he voivat olla mukana eri vaiheissa keskusteluissa ja kehittämistyössä. Arviointiprosessin onnistuminen edellyttää, että joku ottaa vastuun sen koordinoinnista oppilaitoksessa ja huolehtii etenemisen suunnittelusta, aikataulutuksesta ja viestinnästä.
Nykytilan arviointi osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa
Joka neljäs vuosi laadittava koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma toimii myös oppilaitoksen liikkumisen tavoitteiden asettamisen ja toimenpiteiden suunnittelun tukena (Aartolahti ym., 2025). Opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisvastuu on Helsinkiä lukuun ottamatta toisen asteen opetuksen osalta hyvinvointialueilla (Opetushallitus, 2023). Yhteisöllisen opiskeluhuollon onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja hyvinvointialueiden välillä, erityisesti toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintaa haastavat tällä hetkellä johtamisen ja rakenteiden epäselvyydet, jotka johtuvat toimijoiden sijoittumisesta kahteen eri hallinnonalaan (Söderek ym., 2025).
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on mahdollista toteuttaa myös Liikkuva opiskelu -toiminnan kautta. Kahden vuoden välein toteutettavat Kouluterveyskysely sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa/ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (TEAviisari) tarjoavat keskeistä tietoa tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteutumisen seurantaan (Aartolahti ym., 2025). Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi auttaa konkreettisten opiskelijoiden hyvinvointia tukevien toimenpiteiden valinnassa (Kuvio 1). Kun Nykytilan arviointi liitetään osaksi opiskeluhuoltosuunnitelmaa ja esimerkiksi hyvinvointikertomuksen seurantavälineeksi, se antaa vahvan perustan suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle toiminnalle.
Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen on lakisääteinen tehtävä, jonka keskiössä on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. Painopisteen siirtäminen yksilökohtaisesta työstä ennaltaehkäisevään ja yhteisölliseen toimintaan ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii selkeää johtamista. Johdon sitoutuminen on ratkaisevaa, jotta opiskeluhuollon tavoitteet konkretisoituvat arjen käytännöiksi. Söderek ja muut (2025) toteavat, että opiskeluhuoltosuunnitelma toimii koulutuksen järjestäjälle konkreettisena välineenä yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. Useista suunnitelmista kuitenkin puuttuu käytännönläheisyys ja ennaltaehkäisevä painotus. Opiskeluhuollon rakenteita on monin paikoin kehitetty erillään, ilman koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.
Opiskeluhuollon johtaminen, organisointi ja siihen liittyvä yhteistyö ovat vielä muotoutumassa ja niiden kehittäminen edellyttää lisää selkeyttä, resursseja ja aikaa (Söderek ym., 2025). Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointia voidaan hyödyntää yhteisen keskustelun välineenä, mikä tukee sekä liikunnallisemman toimintakulttuurin kehittämistä että yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämistä. Jotta arviointi ei jää irralliseksi, sen konkretisointi ja prosessin avaaminen ovat tärkeitä. Vuosikellon hyödyntäminen auttaa jäsentämään arvioinnin ajankohtia ja varmistaa, että se tukee jatkuvaa kehittämistä. Näin nykytilan arviointi ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan osa systemaattista ja vaikuttavaa opiskeluhuoltotyötä. Kyse on ennen kaikkea tiedolla johtamisesta – ja siitä, miten hyvinvointia rakennetaan yhdessä.
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
