Liikkuva opiskelu -toiminta pyrkii lisäämään opiskelijoiden liikkumista vahvistamalla aktiivisuutta tukevaa toimintakulttuuria toisella asteella ja korkeakouluissa. Liikkumisen lisäämiselle opiskelupäivään on monia perusteita, sillä liikkuminen tukee opiskelukykyä monin tavoin (Syväoja ym., 2024; YTHS, 2024).
Liikkuva opiskelu -toiminnassa syksyllä 2024 toteutetussa henkilöstökyselyssä (Kämppi & Rajala, 2024) selvisi, että valtaosa toisen asteen henkilöstöstä kokee opiskelupäivän aikaisen liikkumisen edistävän opiskelijoiden oppimista sekä viihtyvyyttä oppilaitoksessa. Lähes 90 prosenttia henkilöstöstä piti tärkeänä, että opiskelupäivän aikana lisätään aktiivisuutta ja vähennetään istumista opetuksessa. Yhtä moni koki, että liikkuminen on hyvä keino edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä. Noin puolet henkilöstöstä arvioi, että oppilaitos antaa opiskelijoille valmiuksia huolehtia työkyvystään opintojen päättyessä.
Vaikka henkilöstön suhtautuminen liikkumisen edistämiseen oppilaitoksissa on myönteistä, ei Liikkuva opiskelu -toiminta ole läheskään kaikille tuttua (Kämppi & Rajala, 2024). Kolme viidestä kyselyyn vastanneesta oli kuullut oman oppilaitoksensa Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja kaksi viidestä vastaajasta oli osallistunut toimintaan. Noin 40 prosenttia koki, että toiminta tukee omaa työtä. Suurimmiksi esteiksi Liikkuva opiskelu -toiminnalle henkilöstö koki opiskelijoiden asenteet, olosuhteet sekä aika- ja henkilöresurssien puutteen sekä henkilöstön asenteet. Toiminnan toteuttaminen koetaan usein haastavaksi, sillä sille on vaikea löytää aikaa muiden työtehtävien lomassa, ellei aikaa ole erikseen osoitettu. Liikkuva opiskelu -toiminnasta vastaavat henkilöt kokevat usein, että muita henkilöstön jäseniä on vaikea saada mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia toimintatapoja. Ongelmaksi on koettu myös opiskelijoiden osallistumattomuus heitä varten suunniteltuun toimintaan.
Mitkä asiat tekevät toiminnasta houkuttelevaa?
Liikkuvan opiskelun toimijaverkoston tapaamisessa keskusteltiin syyskuussa 2024 siitä, millä tavalla on mahdollista luoda positiivista tunnelmaa Liikkuva opiskelu -toiminnan ympärille ja vaikuttaa toimintaa estäviin asenteisiin. Miten pitäisi huomioida henkilöstö ja miten opiskelijat? Keskustelussa nousi esille useita näkökulmia, jotka innostavat sekä opiskelijoita että henkilöstöä osallistumaan toimintaan.
Liikkuva opiskelu -toiminnan vetovoima syntyy siitä, että sitä ei koeta irrallisena lisänä, vaan merkityksellisenä osana oppilaitoksen arkea. Tärkeää on kirkastaa toiminnan tavoite: mitä hyötyä tästä on juuri minulle? Kun opiskelijat ja henkilöstö ymmärtävät, miten liike tukee hyvinvointia, jaksamista ja yhteisöllisyyttä, syntyy aito motivaatio osallistua.
Toiminnan sosiaalinen ulottuvuus on keskeinen. Kun liikkuminen tapahtuu yhdessä, se koetaan usein mielekkäämmäksi. Liikkuva opiskelu ei ole vain liikuntatunteja tai yksittäisiä tempauksia, vaan se on integroitu osaksi oppilaitoksen muuta toimintaa – arjen rakenteisiin, tapahtumiin ja tiloihin.
Yhteiset tapahtumat, kuten koko oppilaitoksen katukoriskisat tai liikuntapäivät, voivat tuoda yhteen eri ryhmiä ja madaltaa osallistumisen kynnystä. Kun mukana ovat myös ulkopuoliset toimijat, kuten kunnan liikuntapalvelut, järjestöt ja seurakunta, syntyy vahva verkosto, joka tukee toimintaa monipuolisesti.
Myös fyysisellä ympäristöllä on merkitystä. Kun luokissa ja muissa tiloissa on riittävästi välineitä ja tilaa liikkua, liike tulee helpommin osaksi päivittäistä tekemistä. Tärkeintä on kuitenkin konkreettinen yhteinen toiminta. Läsnäolo ja heittäytyminen kannustavat muitakin mukaan.
Tuki, aika ja arvostus lisäävät henkilöstön motivaatiota
Henkilöstön innostaminen mukaan Liikkuva opiskelu -toimintaan edellyttää sekä konkreettista tukea että arvostavaa ilmapiiriä. Keskeistä on, että liikkumisen lisääminen osaksi oppitunteja nähdään hyödyllisenä ja siihen liittyvistä kokemuksista keskustellaan henkilöstön kesken. Kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan helposti käyttöön otettavaa materiaalia, koulutusta ja esimerkkejä arjen ratkaisuista. Liikkumisen lisääminen osaksi oppitunteja ei välttämättä edellytä suuria etukäteisvalmisteluita. Opettaja voi esimerkiksi oppitunnin alussa kertoa opiskelijoille, että opetuksen aikana on sallittua ja toivottavaakin nousta välillä seisomaan ja liikuskella opetustilassa. Mielipidejana on toinen helposti toteutettava esimerkki liikkeen lisäämisestä oppitunnille tilanteissa, joissa keskustellaan jostain opetukseen liittyvästä mielipideasiasta. Siinä päätetään ensin, kumpi pääty opetustilasta on ”täysin samaa mieltä” ja kumpi ”täysin eri mieltä”. Opettaja esittää valitsemansa väittämät ja opiskelijat asettautuvat janalla omaa mielipidettään kuvaaviin paikkoihin. Kun liikkuminen kytkeytyy luontevasti opetukseen, sen hyödyt näkyvät sekä oppimisessa että hyvinvoinnissa.
Henkilöstön oma hyvinvointi on tärkeä lähtökohta toiminnalle. Kun työntekijät voivat hyvin, se heijastuu myös opiskelijoihin. Henkilöstön toiveita työhyvinvoinnin lisäämiseksi ovat esimerkiksi mahdollisuus käyttää työaikaa liikkumiseen, monipuoliset liikunta- ja hyvinvointiedut, henkilöstön liikuntaryhmät ja -tapahtumat sekä työmatkaliikkumisen edistäminen (Kämppi, Merilehto & Rajala, 2024).
On tärkeää varata aikaa Liikkuva opiskelu -toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen työajalla. Myös pienet teot ansaitsevat tunnustusta. Henkilöstöä tulisi rohkaista olemaan ylpeitä jo pienistä askelista, eikä kaikkien tarvitse olla edelläkävijöitä ja uusien toimintatapojen kehittäjiä. Positiivinen palaute, kannustaminen ja palkitseminen vahvistavat sitoutumista.
Opiskelijalähtöisyys tukee osallistumista
Opiskelijoiden kiinnostus Liikkuva opiskelu -toimintaa kohtaan kasvaa, kun toiminta on heidän näköistään, yhteisöllistä ja helposti lähestyttävää. Opiskelijoiden osallistumista toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin olisi hyvä vahvistaa (Siekkinen ym., 2025).
Liikuntatutorit ovat onnistuneet innostamaan opiskelijoita mukaan järjestämällä säännöllisiä, matalan kynnyksen aktiviteetteja, kuten viikoittain toteutuvia taukotansseja. Kun mukana on laajempi joukko toimijoita, liikuntatutoreiden lisäksi esimerkiksi yleiset tutorit tai muut opiskelijaryhmät, saadaan todennäköisemmin suurempi opiskelijajoukko kiinnostumaan toiminnasta.
Liikkuvan opiskelun vetovoimaa lisäävät myös opiskelupäivän jälkeiset tapahtumat, kuten aktiviteetti-iltapäivät, joissa rento tunnelma ja houkuttelevat palkinnot madaltavat osallistumiskynnystä. Oppilaitosnuorisotyöntekijöillä voi olla tärkeä rooli. Heidän läsnäolonsa ja aikansa nuorten parissa mahdollistavat arjen kohtaamiset ja liikkeen tukemisen luontevasti.
Viestintä on keskeinen osa opiskelijalähtöistä toimintaa. Esimerkiksi opiskelijoiden oma Instagram-tili, johon he tuottavat sisältöä, tekee toiminnasta näkyvää ja helposti lähestyttävää. Lisäksi Liikkuva opiskelu toimii hyvin osana valinnaisia opintoja, mikä voi lisätä tunnetta toiminnan merkityksellisyydestä.
Opiskelijoiden liikkumisen tuessa on tärkeää huomioida myös yksilölliset tarpeet. Liikuntaneuvontaa ja sen erilaisia malleja kehittämällä voidaan tarjota kohdennettua tukea erityisesti niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Nirhamon ja Siekkisen (2024) mukaan oppilaitoksissa jo on käytössä erilaisia tapoja liikuntaneuvonnan toteutukseen. Toisen asteen opiskelijoille liikuntaneuvonta voi toteutua oppilaitoksen ammattilaisen tarjoamana palveluna tai osana opetushenkilöstön järjestämiä pakollisia tai valinnaisia opintoja. Lisäksi liikuntaneuvontaa voidaan järjestää yhteistyössä kunnan liikuntapalveluiden tai hyvinvointialueen elintapaohjauksen kanssa. Monipuoliset ja saavutettavat palvelut edistävät opiskelijoiden hyvinvointia yhdenvertaisesti.
Vetovoimaa yhteisistä askelista
Kun liikkuminen on luonteva osa päivää ja toteutuu hyvällä fiiliksellä, innostus tarttuu. Jokainen askel, istumisen tauottaminen oppitunnilla tai yhteinen tapahtuma vie toimintaa eteenpäin. Tietoisuuden lisääminen onnistuu parhaiten monikanavaisella ja kohdennetulla viestinnällä. Vetovoima kasvaa, kun osallistuminen on helppoa, tarjolla on erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja jokainen voi halutessaan vaikuttaa toimintaan. Toiminnan toteutuksessa johdon tuki on ratkaisevaa – se luo edellytykset pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kannustaa koko yhteisöä mukaan. Toimintaa tukevat myös kirjaukset toimintasuunnitelmiin sekä yhteisesti sovitut käytänteet ja toimintatavat, jotka luovat selkeyttä, jatkuvuutta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua (ks. Aartolahti, ym. 2025). Kun pelisäännöt ovat selvät ja yhdessä rakennettuja, on helpompi innostua ja sitoutua mukaan.
Lue lisää Liikkuvasta opiskelusta: www.liikkuvaopiskelu.fi
Liikkuva opiskelu
Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu kuuluvat Liikkuvat-kokonaisuuteen, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä.
Liikkuvassa opiskelussa edistetään opiskelijoiden liikkumista, hyvinvointia ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn.
Ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja niitä koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
