Elämme monella tapaa hengästyttäviä aikoja. Muutoksia ja kuohuntaa on niin maailmalla, kotimaassa kuin monella työpaikallakin. Sitraa (2024) mukaillen ilmastonmuutos, digivalta ja tekoälyn vallankumous, demokratian mureneminen, hyvinvoinnin haasteet ja talouden rapautuminen ovat jo toista vuotta megatrendien listalla. Käsittelemme kukin eri tavoin muutoksia. Muuttuvan maailman ja siihen reagoimisen heijasteet näkyvät työpaikoilla ja työn tekemisessä.
Itse työ myös kuormittaa työikäisiä entistä enemmän. Työterveyslaitos (ei pvm.) seuraa Miten Suomi voi? -tutkimushankkeessa työhyvinvoinnin kehittymistä ja nostaa esiin sen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Olen tähän artikkeliin ottanut nostoja kahdesta tutkimuksen eri seurantakoosteesta.
Suutalan, Kaltiaisen ja Hakasen (2025) kokoamassa vuoden 2024 tutkimuskoosteessa verrataan tuloksia vuoteen 2019. Tuloksista käy ilmi, että työssä esiintyvä epävarmuus ja huoli kuormittavat työväestöä. Erityisesti nuoret aikuiset (alle 36-vuotiaat) kokivat vanhempia työntekijöitä vähemmän työn imua ja heidän työkykynsä oli laskenut vanhempien työntekijöiden tasolle vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2019. Nuorista aikuisista lähes kolmanneksella on työuupumusoireita. Toisaalta nuorilla aikuisille oli vanhempia myönteisemmät odotukset työnsä tulevaisuudesta.
Lokakuussa 2025 julkaistussa koosteessa nuorten työn imun laskeva trendi on pysähtynyt. Sen sijaan koko väestössä tulevaisuuden usko siihen, että työelämä muuttuu paremmaksi, on heikentynyt (Suutala, Hakanen & Kaltiainen, 2025, s. 14).
Kukin meistä kokee erilaiset asiat raskaina ja vaikeina. Työelämässä meidän tulisi löytää keinoja tukea koko työyhteisöä kohti valoisampia näkymiä, luottamusta ja toivoa tulevaan. Tarkastelen tässä artikkelissani erityisesti työyhteisöviestinnän keinoja rakentaa myönteisempiä tulevaisuudennäkymiä työelämälle.
Viestintä on yhteistä arkista työtä
Kokenut työyhteisöviestinnän ammattilainen Riikka Kouhi kuvaa, miten työyhteisöviestinnällä luodaan hallinnan tunnetta ja pysyvyyttä. Kun kaikki muuttuu, viestinnällä voidaan kertoa myös sitä, mikä pysyy. Samalla viestinnällä luodaan merkityksellisyyttä ja kontekstia: miksi tekemämme työ on tärkeää ja mihin se liittyy. Nämä periaatteet vahvistavat toivoa ja luottamusta, minkä Kouhi näkee erityisen tärkeänä juuri nuorten työntekijöiden kohdalla. Heille on tärkeää saada luottamusta siihen, että parempia aikoja kohti mennään. (Kouhi & Repo, 2024.)
Työyhteisöviestinnän ja organisaatiokulttuurin kehittämisen ajatellaan kuuluvan usein johtamisen, henkilöstöhallinnon ja viestinnän asiantuntijoiden vastuulle. Todellisuudessa jokainen työntekijä on joka päivä osaltaan luomassa organisaation kulttuuria ja sisäistä viestintää. Se, miten kollegat kohdataan ja miten keskustellaan palavereissa ja oman tiimin ulkopuolelle, ovat osa päivittäisviestintää ja organisaatiokulttuurin luomista. Ylhäältä päin voidaan siihen linjata, ohjata, kouluttaa ja kehittää rakenteita, mutta arkea luodaan ja linjauksiin puhalletaan henki ja elämä työntekijätasolla.
Pohjoismainen viestintätutkimus vuodelta 2022 (Johansen ym., 2022) kertoo, että pohjoismaalaiset viestijät pitävät luottamuksen vahvistamista yritykseensä tai yhteisöönsä tärkeämpänä kuin eurooppalaiset kollegansa. Kun luottamusta rakennetaan työyhteisössä vastuullisesti, avoimesti ja ammattimaisesti, rakennetaan samalla myös laadukasta ja läpinäkyvää työyhteisöviestintää. Luottamus työyhteisöön on toki eri asia kuin luottamus tulevaisuuteen, mutta näen, että luottamus työyhteisössä on tärkeä tekijä lisäämään työhyvinvointia.
Avoin ja rehellinen viestintä
Toivoa ja luottamusta lisää myös se, että voidaan yhdessä kohdata tulevaisuuden pelot ja avoimesti keskustella tulevaisuusskenaarioista, jotka eivät ehkä näyttäydy niin valoisina. Myös Kouhi ja Repo (2024) näkevät, että vaikeissa tilanteissa yhteisöllisyyden vaaliminen on tärkeää. Kouhi korostaa avoimuuden tärkeyttä ja sitä, kuinka työyhteisöviestinnällä tuodaan vaikeissa tilanteissa johdon viestit lähelle rehellisesti ja niin, että kaikilla on sama tieto.
Ei niin kovin kaukana historiasta meillä on esimerkkinä koko maailmanlaajuinen tilanne, jossa toivon ja luottamuksen valamisella oli suuri merkitys. Koronapandemia haastoi viestijöitä lisäämään ja välittämään toivoa, ja ylipäätään viestimään enemmän. Yhdysvaltalaistutkimuksessakin todistettiin, että johdon avoin viestintä pandemiatilanteessa lisäsi luottamusta. (Meng ym., 2024.)
Katso arkea toisin
Näkökulman vaihtamisen taito auttaa Mattilan (2006, s. 140, 21) mukaan monissa asiantuntijaorganisaation tyypillisissä tilanteissa: ongelmanratkaisussa, tulevaisuuteen suuntautumisessa, vastoinkäymisten voittamisessa sekä uusien ja luovien ajatusten synnyttämisessä. Kuuluisien ja menestyneiden henkilöiden salaisuus ja selviytymiskeino on usein juuri näkökulman vaihtaminen. Se, että osaa katsoa asioita toisin silmin ja osaa soveltaa eri keinoja ja menetelmiä eri tilanteissa, auttaa sopeutumaan ja löytämään tapoja muuttaa maailmaa.
Se, että huomaa hyvän, vaatii näkökulman vaihtamisen taitoa. Kiireessä ja paineistetussa tilanteessa ajattelu jumiutuu helposti ensimmäisenä mieleen tuleviin näkökulmiin. Pysähtyminen, luova ajattelu, ympäristönvaihdos ja asioiden katsominen ulkopuolisen näkökulmasta voivat auttaa löytämään uusia tulokulmia.
Näe ja kerro hyvä arjessa
Jokaisesta arjesta ja jokaisesta työyhteisöstä löytyy paljon hyvää, kun vain osaa katsoa oikein. Viestimällä iloisista uutisista, onnistumisista ja yhteisistä hetkistä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan luottamusta tulevaan. Positiiviset viestit motivoivat ja inspiroivat muita. Sisäiseen viestintään kuuluvat toki myös ajankohtaiset ja informatiiviset uutiset ja tiedotteet, tapahtumat ja ohjeistukset, mutta sisäisellä viestinnällä on potentiaalia kasvaa tiedotusta suuremmaksi – luomaan yhteisöllisyyttä ja luottamusta.
Olemme Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kannustaneet intranetin sisällöntuotannossa iloisista uutisista ja onnistumisista viestimiseen. Ihmisistä ihmisille -viestintä herättää kiinnostuksen ja näitä uutisia luetaan. Intranetissämme on uutisoitu muun muassa saavutetuista meriiteistä ja palkinnoista, uusista työntekijöistämme ja poikkeuksellisesta medianäkyvyydestä. On mukava toivottaa uusi työkaveri tervetulleeksi tai onnitella saadusta nimityksestä.
Jaamme Jamkissa julkisestikin kiitosta hyvää työtä tehneille henkilöstön jäsenille, jotka ovat työssään sloganimme mukaan luovia suunnannäyttäjiä. He luovat ennakkoluulottomasti uutta, tekevät rohkeita avauksia ja katsovat avoimesti eteenpäin. Kerromme näistä huomionosoituksissa paitsi sisäisesti intranetissä myös sosiaalisen median kanavillamme. Hyvää työtä -videot ovat katsottavissa esimerkiksi Jamkin YouTube-kanavalla.
Positiivinen viestintä ruokkii yhteisöllisyyttä
Positiivisista asioita kertominen kerää myös positiivista palautetta. Intranetissä julkaistujen uutisten tykkäys-nappia painetaan yhä useammin ja kommenteissa jaetaan hyväntuulisia sanoja toisille. Olemme tämän huomanneet myös Jamkissa. Yhteisölliset tai yhteisön jäseneen liittyvät uutiset keräävät eniten katseluita ja reaktioita.
Toisten kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen Teams-keskusteluissa ja kasvotusten vahvistaa yhteisöllisyyttä: minä näen sinut ja minä huomaan, että olet onnistunut, ja on hienoa tehdä kanssasi yhteistyötä. Kiittäminen ja kannustaminen lisäävät positiivista ilmapiiriä ja lisäävät luottamusta työyhteisössä.