Aktiivisuusagentti-toimintamallin kehittäminen ja pilotointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Kolmasosalla korkeakouluopiskelijoista istumiseen käytetty aika vuorokaudessa on 12 tuntia, ja se on enemmän kuin keskimäärin nuorilla aikuisilla koko väestössä (Parikka ym., 2022). Toisaalta oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä havainto on, että liikkumisen lisääminen ja paikallaanolon tauottaminen tukevat korkeakouluopiskelijoiden oppimisvireyttä, keskittymistä, ajattelua ja yhteisöllisyyttä (Lynch ym., 2022; Peiris ym., 2021; Pohjola ym., 2025). Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagogisissa periaatteissa (Lehto ym., 2025; Jyväskylän ammattikorkeakoulu [Jamk], 2026) on tunnistettu liikkeen sekä aktiivisten ja palauttavien taukojen merkitys osana opiskelukykyä ja oppimista. Jotta pedagogiset periaatteet siirtyvät osaksi oppimisympäristöjä ja oppimisprosesseja, tulee periaatteita viedä aktiivisesti osaksi oppimisen arkikäytäntöjä sekä tarjota opettajille mahdollisuuksia kehittää ja kokeilla erilaisia ratkaisuja.

Myös opiskelijat ovat ilmaisseet oman näkemyksensä toiminnallisuuden lisäämisestä opetuskerroille. Nykytilan arviointi opiskelijoille -kyselyyn (Liikkuva opiskelu, 2026) vastanneet korkeakouluopiskelijat pitivät opettajan roolia tärkeänä liikkeen ja taukojen sisällyttämisessä osana oppimista.

Aktiivisuusagenttitoiminnan tavoitteena liikkeen mahdollistaminen

Jamkissa on tehty useamman vuoden ajan kehittämistyötä oppimisvireyden ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi muun muassa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu (AHK) -projektin avulla. Liikettä ja tauottamista toteuttavia opettajia on koko ajan enemmän ja enemmän, mikä näkyy toiminnallisina pedagogisina käytäntöinä osana erilaisia oppimisprosesseja, opetuskertoja ja oppimistehtäviä.

Syksyllä 2025 Jamkissa käynnistyi Aktiivisuusagentti-toiminnan pilotointi. Sen avulla pyrittiin aktiivisesti viemään käytäntöön juuri voimaan tulleita päivitettyjä pedagogisia periaatteita (Lehto ym., 2025; Jamk, 2026). Aktiivisuusagentilla tarkoitetaan opettajaa, joka toimii oman yhteisönsä liikkeen ja tauottamisen edistäjänä, kokeilee käytäntöjä omassa opetuksessaan ja oppimisprosessien ohjaamisessa, sekä jakaa kokemuksia yhdessä kollegoiden kanssa. Kehittämisestä vastasivat AHK-projektin asiantuntijat, ja kehittämiseen osallistui lisäksi 15 opetustyötä tekevää Jamkin eri yksiköistä ja eri kampuksilta.

Aktiivisuusagenttitoiminnan tarkoituksena oli oppimisen, oppimisvireyden, sekä opiskelijan ja opettajan hyvinvoinnin edistäminen osana pedagogisia ratkaisuja. Lähtökohtana oli, että agenttien toiminta sai kehittyä eri yksiköissä ja kampuksilla toimintaympäristöjen sekä tarpeiden mukaisesti ja näköisesti.

Ammattikorkeakoulun opetuksesta huomattava määrä tapahtuu verkossa tai itsenäisesti, joten passiivisen paikallaanolon katkaiseminen on keskeistä myös tietokoneen äärellä työskennellessä. Keskeinen näkökulma toiminnan kehittämisessä olikin, että liikkumisen ja tauottamisen lisäämisessä panostettiin myös verkossa tapahtuvaan oppimiseen, webinaareihin ja verkko-oppimisympäristöihin. Webinaareihin lisättiin liikkumisen mahdollisuuksia silloin, kun opiskelijan ei tarvinnut seurata tietokoneen ruutua.

Tavoitteena oli myös luoda monipuolisesti erilaisia liikkumisen ja tauottamisen kokeiluja, kerätä kokemuksia ja kehittää niitä edelleen lisää. Samalla pyrittiin vahvistamaan aktiivisuusagenttien osaamista ja asiantuntijuutta siitä, miten liikkumista ja tauottamista voidaan eri tavoin toteuttaa osana oppimista. Kehittämisessä keskeistä oli tarkastella aihetta oppijan ja oppimisen näkökulmasta, sekä sitä, miten toiminta näyttäytyy opiskelijoille.

Toiminnan suunnittelua ja toteutusta yhteistyössä

Agenteilla ja AHK-projektin asiantuntijoilla oli lukuvuoden aikana kahdeksan yhteistä tapaamista. Lukukauden alussa ja lopussa tapaamiset olivat kampuksella, sekä niiden välissä kaksi Teams-tapaamista syksyllä ja keväällä. Kampuksella toteutuneet kasvokkain tapaamiset olivat tärkeitä yhteisen reflektion ja tavoitteiden toteutumisen seurannan näkökulmista. Teams-tapaamisiin oli mahdollista osallistua liikkuen ja niiden sisältö painottui vertaissparraukseen sekä kokemusten vaihtoon tehdyistä kokeiluista.

Lukuvuoden aikana aktiivisuusagentit suunnittelivat ja pilotoivat liikkumisen, tauottamisen ja aktiivisuuden lisäämistä omassa opetuksessaan monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä hyödyntäen. Oppimisvireyttä edistettiin oppimisympäristöissä mm. toteuttamalla kampus- ja galleriakävelyitä, kampussuunnistusta, bingoja sekä kävelyä sisältäviä learning cafe -keskusteluita oppijoiden oppimisen mahdollistamiseksi. Oppimisen tauottamisessa hyödynnettiin systemaattisesti taukotarroja ja kannustettiin oppijoita taukoliikkumiseen.

Aktiivisuusagentit jakoivat tietoa liikkumisen ja tauottamisen keinoista omissa yhteisöissään ja yksiköissään sekä tarjosivat käytännön vertaistukea kollegoilleen. He myös kertoivat asiasta yhteisissä kokouksissa ja viestivät Teams-kanavilla niin, että tieto ja kannustus asian edistämiseksi levisi mahdollisimman monille.

Kokemukset kehittämisestä

Lukuvuoden viimeisessä aktiivisuusagenttien tapaamisessa koottiin yhteen työpajatyöskentelyn menetelmällä lukuvuoden aikaista kehittämistyötä. Aktiivisuusagenttien kokemukset ja näkemykset tulevasta on tässä jaoteltu kolmeen näkökulmaan: 1) Merkitykselliset tekijät kehittämisessä, 2) Jatkokehittämisehdotukset, ja 3) Aktiivisuusagentin toimintaa edistävät tekijät.

Merkityksellisinä tekijöinä kehittämisessä pidettiin agentin oman ajattelun laajentumista ja ymmärryksen kirkastumista liikkeen, tauottamisen ja oppimisvireyden lisäämisestä. Lukuvuoden ja agenttitoiminnan aikana oli ollut mahdollisuus syventyä ja käydä kannustavia sparrauskeskusteluita kollegoiden kesken opetuksessa käytettävien menetelmien kehittämisestä. Agenttien yhteiset tapaamiset koettiin merkityksellisiksi, ja niissä oli ollut mahdollisuus jakaa monipuolisesti erilaisia ideoita ja näkökulmia. Sekä omien näkemysten kertominen että toisten kuuleminen koettiin tärkeiksi kehittämisen kannalta. Lisäksi ne mahdollistivat aktiivisuusagentti-ryhmässä korostunutta oman toimintatavan etsimistä ja löytämistä sekä kokeilukulttuurimaista toimintatapaa.

Agenttiryhmältä saatu tuki ja kannustus koettiin varsin tärkeänä elementtinä toiminnan kehittämisessä. Agenttiryhmä koettiin ”innostavana ja mahtavana porukkana”. Aihetta ylläpitävä viestintä ja muistutukset auttoivat osaltaan integroimaan kehittämistyötä osaksi opettajan työtä ja arkea. Kokemuksena oli, että aktiivisuusagenttitoiminta tarjosi sopivaa ja virkistävää vaihtelua opetustyön arkeen.

Aktiivisuusagentin toimintaa edistävinä tekijöinä tunnistettiin yksilötasolla agentin omakohtainen kiinnostus aiheeseen ja taustalla olevan keskeisen tutkimustiedon tunteminen. Tärkeää oli kuitenkin saada kehittää ja kokeilla asioita yhdessä toisten kanssa parina tai tiiminä, sekä kertoa ja kuulla innostavista toimintatavoista. Kehittämisen vahvana tukena on jo tällä hetkellä Jamkin pedagogiset periaatteet, jotka ohjaavat toteuttamaan liikettä ja tauottamista oppimisvireyden ylläpitämiseksi kaikissa oppimisympäristöissä. Jotta toiminta tulee entistä systemaattisemmaksi, tärkeänä nähtiin myös organisaation ja johdon tuki kehittämiselle sekä riittävästi aikaa myös kollegoiden sparraamiseen.

Jatkokehittämisehdotuksissa agentit kertoivat tarpeista helppokäyttöiselle materiaalipankille, jota voisi hyödyntää myös kollegoiden sparrauksessa ja asian aktiivisessa jalkauttamisessa korkeakouluyhteisön kaikissa tutkinto-ohjelmissa ja koulutuksissa. Lisäksi toiveena oli saada kuulla lisää tutkimustietoa aiheesta. Ehdotuksena esitettiin myös opettajan osaamisen osoittamista liikkumisen ja tauottamisen osaamismerkin muodossa. Kaiken kaikkiaan aktiivisuusagentit toivoivat toiminnalle jatkoa ja mahdollisuuksia kehittää työtapoja ja toimintakulttuuria edelleen.

Toimintakulttuurin rakentamista pienin toistuvin teoin

Liikkeen harkittu integrointi opetukseen ei ole uusi ilmiö, vaan Suomessa Liikkuva opiskelu toimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti myös korkeakouluissa jo vuosien ajan (Opetushallitus, 2026). Se näkyy erityisesti siten, että liikkumisen edistäminen on juurtunut kehittämishankkeiden kautta osaksi pedagogisia käytäntöjä ja on vähitellen vakiintumassa toimintakulttuuriin esimerkiksi toiminnallisten opetusmenetelmien, rakenteisiin jalkautettujen liikkumista sisältävien pedagogisten ratkaisujen avulla avulla, sekä erilaisten kollegoiden sparraustapojen avulla (Pietikäinen, 2026; Roos-Salmi & Laaksonen, 2025).

Aktiivisuusagenttitoiminta Jamkissa on tuonut näkyviin konkreettisia keinoja liikkeen ja tauottamisen lisäämisessä ja sitä kautta oppimisvireyden, yhteisöllisyyden ja opiskeluhyvinvoinnin edistämistä. Eri yksiköissä ja tutkinto-ohjelmissa tehdyt uusien toimintatapojen kokeilut ovat auttaneet tunnistamaan sekä asiaa edistäviä tekijöitä että kehittämistä hidastavia tekijöitä. Pilotoinnin ja siitä kerättyjen kokemusten pohjalta aktiivisuusagentti-toimintamalli voidaan määritellä seuraavasti:

Tavoite:

Lisätä liikkumista, tauottamista ja oppimisvireyttä osana korkeakouluopetusta sekä edistää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia.

Prosessin eteneminen:

1. Agenttiverkoston muodostaminen

• Opetushenkilöstön keskuudesta kootaan aktiivisuusagenttien verkosto. Aktiivisuusagentit rekrytoidaan eri yksiköistä ja kampuksilta.
• Toimintaan osallistuminen perustuu omaan kiinnostukseen kehittää liikkumista ja oppimisen tauottamista osana opetusta.

2. Osaamisen vahvistaminen ja vertaistuki

• Agenttien toimintaa tuetaan säännöllisesti ja asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
• Agentit kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksia ja käytännön kokeiluja.
• Toiminnassa korostuu vertaissparraus ja yhteinen oppiminen.

3. Kokeilut omassa opetuksessa ja dokumentointi

• Agentit suunnittelevat ja toteuttavat liikkumista ja tauottamista lisääviä pedagogisia ratkaisuja omissa oppimisympäristöissään.
• Kokeiluja toteutetaan lähi- ja verkko-opetuksessa.
• Kokeilut ja niistä saadut kokemukset dokumentoidaan vertaiskehittämisen laadun lisäämiseksi.

4. Hyvien käytäntöjen jakaminen

• Agentit jakavat kokemuksia ja toimintatapoja aktiivisuusagenttiverkostossa.
• Agentit jakavat kokemuksia ja toimintatapoja omissa tiimeissään ja yksiköissään.
• Agentit pyrkivät lisäämään kollegoiden tietoisuutta aiheesta ja madaltamaan kynnystä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.

5. Agentit vahvistavat toimintakulttuurin muutosta

• Liikkuminen ja tauottaminen nähdään osana laadukasta oppimista ja opetusta.
• Aktiivisuus ja oppimisvireys huomioidaan systemaattisesti kaikissa oppimisympäristöissä.

Kehittämistyön kokonaisuudessa painottui kaksi keskeistä huomioitavaa näkökulmaa. Ensimmäisenä näkökulmana voidaan nähdä toimintakulttuurin muutos, jonka myötä syntyy yhteisiä tapoja ja jaettuja onnistumisia yhteistä päämäärää kohti kuljettaessa. Viestintä ja tiedottaminen aiheesta, liikkumista mahdollistavat palaverikäytännöt ja ylipäätään asian priorisointi päätöksenteossa ovat toimivia keinoja toimintakulttuurin muutoksen edistämiseksi.

Toiseksi näkökulmaksi on tärkeää nostaa se, että opettajan ei tarvitse olla liikuntaosaaja tai -ohjaaja liikkeen ja tauottamisen lisäämisessä osaksi pedagogista toimintaa ja oppimista. Keskeistä on, että opettaja antaa mahdollisuuden passiivisen paikallaanolon katkaisemiseen tauottamalla opetusta, lisäämällä esimerkiksi kävelyaskelia sisältäviä oppimisen menetelmiä sekä luomalla kulttuuria, jossa tauko ja liike nähdään oppimista edistävinä tekijöinä. Pienetkin teot merkitsevät, kun ne toistuvat säännöllisesti. Säännöllisyyttä puolestaan edistää se, että opettaja voi toteuttaa liikettä ja taukoja itselleen sopivilla tavoilla matalalla kynnyksellä. Kollegoiden kanssa jaetut kokemukset auttavat pitämään oppimisvireyden edistämisen kulttuuria yllä.