Alankomaissa on käynnistetty koulutusuudistus, jossa pilotoidaan ammatillista tohtorikoulutusta ammattikorkeakouluihin ja josta käytetään nimitystä ”Professional Doctorate” (PD) (Vereniging Hogescholen, 2021). Edellisen lähteen mukaan tavoitteena on luoda koulutusmalli, joka yhdistää tutkimuksen ja käytännön, vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa innovaatiotoiminnassa ja mahdollistaa jatkuvan oppimispolun tohtoritasolle asti. PD-tohtorinkoulutusohjelma vastaa myös työelämän ja yhteiskunnan tarpeeseen kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia käytännön haasteita tutkimuksellisin menetelmin eli soveltamaan tutkittua tietoa käytännön ongelmien ratkaisemisessa (Vereniging Hogescholen, 2021).
Ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutus täydentää Alankomaiden korkeakoulutustarjontaa vahvistaen ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa ja edistäen tiedon jatkokehittämistä yhdessä työelämän kanssa (Vereniging Hogescholen, 2021). PD-tutkinto sijoittuu eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle EQF-8, vastaten näin tohtoritasoista osaamista (The European Qualifications Framework (EQF), ei pvm.; University of Applied Sciences Utrecht, ei pvm.). Toteutukseltaan se kuitenkin eroaa perinteisestä yliopiston tohtoritutkinnosta (PhD) painottaen käytäntölähtöistä tutkimusta ja tiivistä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa.
Alankomaiden vuosien 2023–2029 PD-pilotissa on mukana 25 ammattikorkeakoulua seitsemältä eri alalta: taide ja luovat alat, terveys ja hyvinvointi, merenkulku, koulutus, oppiminen ja ammatillinen kehittyminen, teknologia ja digitalisaatio, matkailu ja palvelut sekä energia ja kestävä kehitys (Regieorgaan SIA, ei pvm.; Vereniging Hogescholen, 2021). Jokaisella alalla on kansallinen Tutkintokomissio (Graduate Commission), joka huolehtii oman alansa koulutuksen laadunvarmistuksesta ja hyväksyy aloittavat koulutukset.
Pilottiohjelmaa koordinoivat Alankomaiden Ammattikorkeakoulujen yhdistys (Vereniging Hogeschole), opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö (OCW) sekä Regieorgaan SIA, joka rahoittaa Alankomaissa ammattikorkeakoulujen käytäntölähtöistä tutkimusta ja jonka tavoitteena on edistää korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä (Vereniging Hogescholen, 2021). Edellä mainitut tahot seuraavat myös PD-koulutuksen laatua ja samalla edistävät lainsäädännön valmistelua, jotta PD-tutkinnolle saataisiin virallinen asema. Ne tarjoavat lisäksi rahoitusta PD-kandidaateille ja koulutusta järjestäville ammattikorkeakouluille.
Koulutusuudistuksen keskeinen haaste liittyy PD-tutkinnon oikeudelliseen asemaan. Tutkintoa ei ole vielä virallisesti hyväksytty, eikä sillä ole virallista tutkintonimikettä. Opiskelijat saavat kuitenkin opintojen päätyttyä tutkintotodistuksen. Pilotin aikana tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä, jotta tutkinnon asema voidaan vahvistaa, mutta lopputuloksesta ei ole vielä varmuutta (University of Applied Sciences Utrecht, ei pvm.).
Hakuprosessi ja rahoitus
PD-ohjelmaan hakevalta edellytetään maisteritasoista tutkintoa, merkittävää käytännön kokemusta omalta alalta ja olemassa olevaa työsuhdetta tai aktiivista toimintaa relevantissa työympäristössä (esim. terveydenhuolto, teknologia, taide, koulutus) (University of Applied Sciences Utrecht, ei pvm.). Käytäntötutkimusta rahoittavan Regieorgan SIA:n (2021) mukaan opiskelijan tulee sisällyttää hakemukseensa muun muassa tutkimus- tai kehittämisidea, CV, näyttö käytännön kokemuksesta, mahdollisesti suosituksia tai yhteyksiä työelämään ja joissain tapauksissa myös esitysmuotoinen portfolio (esim. taide- ja muotoilualoilla) sekä esitys ohjausryhmästä ja sen jäsenistä. Opiskelijoiden hakemukset käsitellään ensin pilottiin osallistuvassa ammattikorkeakoulussa, joka esittää valitsemansa ehdokkaat oman alansa kansalliselle Graduate Commissionille. Graduate Commission arvioi hakemukset ja tehdessään päätöstä ottaa huomioon myös Regieorgaan SIA:n asiantuntija-arvion. (Regieorgaan SIA, 2021).
Regieorgaan SIA:n (2021) mukaan Alankomaat investoi PD-pilottiin yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Järjestö kuvaa verkkosivuillaan tohtoripilotin rahoitusta. Järjestön ohjeiden mukaisesti ammattikorkeakoulut voivat hakea koulutukseen rahoitusta maksimissaan 267 400 euroa kutakin tohtoriopiskelijaa kohden. Tästä summasta suurin osa on suunnattu palkkakustannuksiin ja noin viisi prosenttia matka- ja muihin opiskelukustannuksiin. Myös PD-opiskelija voi hakea stipendirahoitusta Regieorgaan SIA:lta (Regieorgaan SIA, 2021). Käsityksemme mukaan opiskelija voi hakea myös muuta rahoitusta tai rahoittaa opintonsa omakustanteisesti
Opiskelijakokemuksia PD-tohtorikoulutuspilotista
Haastattelimme Alankomaiden PD-tohtorikoulutuspilotissa mukanaolevaa opiskelijaa keväällä 2025. Haastateltava tavoitettiin kansainvälisen verkostomme kautta (European Association for Practitioner Research on Improving Learning), ja hän antoi luvan haastatteluun sekä siitä tehtävään julkaisuun. Haastateltava tohtoriopiskelija toimii opettajana Saxionin ammattikorkeakoulussa. Hänen motivaationsa hakea PD-tohtorikoulutukseen liittyi haluun kehittää omaa osaamistaan, vaikka hänellä oli jo pitkä työura takanaan. Myös halu osallistua kansalliseen pioneerityöhön motivoi. Haastateltavan PD-väitöskirjaprojektissa on kyse alueellista osaamista vahvistavasta kehittämis- ja tutkimusprojektista. Tavoitteena on kehittää alueelle rakenteita, jotka yhdistävät työpaikkoja, ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua. Opintoihin väitöskirjan ohella sisältyy 30 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot, joihin kuuluu tutkimusmenetelmä- ja muutosjohtamisopintoja sekä esimerkiksi konferenssiosallistumisilla toteutettavaa verkostoitumista (University of Applied Sciences Utrecht, ei pvm.).
Rotterdamin ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti (Erasmus University Rotterdam, ei pvm.) PD-väitöskirjaprojektin ohjaus toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, jossa on sekä akateemisia (EQF-tason 8 koulutustausta) että käytännön (EQF 7 koulutustausta) asiantuntijoita. Ryhmää johtaa koordinoiva ohjaaja. Ohjaus kohdistuu tutkimusidean kehittämiseen, aineiston keruuseen ja analyysiin, julkaisujen ja väitöskirjan kirjoittamiseen, urasuunnittelun ja verkostoitumiseen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukemiseen (Erasmus University Rotterdam, ei pvm.). Haastatellun opiskelijan ohjaus toteutuu kolmen ohjaajan tiimissä, jonka jäsenet ovat eri ammattikorkeakouluista ja työelämästä. Prosessia arvioidaan säännöllisesti etenemisraporttien ja ohjausryhmän tekemän “go/no-go”-päätösten avulla. Näin huolehditaan sekä tutkimuksen laadusta että työn yhteiskunnallisesta relevanssista. Haastateltavan mukaan ammatillinen väitöskirja poikkeaa akateemisen väitöskirjan mallista siten, että se voi sisältää portfolion, tapauskuvauksia, raportteja, muita käytännön julkaisuja ja/tai uusia työn kehittämisen työkaluja.
Professional Doctorate -pilotin anti Suomelle
Alankomaiden pilotti on vielä kesken, joten lopullisia tuloksia ja arviointeja ei ole vielä saatavilla. Tästä huolimatta on tärkeää tarkastella heidän pilottiaan sekä PD-koulutuksista tehtyjä tutkimushavaintoja juuri nyt, koska asia on ajankohtainen Suomen oman ammatillisen tohtorikoulutusehdotuksen takia (Ammatillinen tohtorikoulutus, 2025). Hollantilaisten pilottikoulutusta seuraamalla ja sitä analysoimalla voimme tunnistaa omaan tohtorikoulutusehdotukseemme siirrettäviä hyviä käytännön ratkaisuja ja toisaalta mahdollisia haasteita viedessämme omaa malliamme eteenpäin.
Hollantilaisten PD-pilotti on rohkea ja tulevaisuuteen suuntautuva hanke, joka voi muuttaa eurooppalaista tohtorikoulutusten kenttää. Se todennäköisesti tarjoaa työelämälle ja myös koko yhteiskunnalle uudenlaista osaamista vahvistaen samalla ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiotoiminnassa. Tätä tukee esimerkiksi työelämän edustajan mukaan ottaminen viralliseen ohjausprosessiin jo tohtorikoulutuksen alussa. Myös pilotin väitöskirjan muoto vahvistaa työelämäyhteyttä, koska PD-tutkinnon lopputuotoksessa on irrottauduttu perinteisestä akateemisesta väitöskirjasta suunnaten se ammatilliseksi ja näin paremmin työelämää hyödyntäväksi. Suomen ammatillisen tohtorikoulutuksen mallissa on myös näitä samoja elementtejä.
Alankomaiden pilotti, kuten myös Suomen malli, voi onnistuessaan yhdistää tutkimuksen ja käytännön ainutlaatuisella tavalla. Dennis ja kumppanit (2023) toteavat tarkastellessaan tutkimuksen ja käytännön yhteenkietoutumista ammatillisessa tohtoritutkinnossa, että käytännön toteuttamisen ratkaisuilla voidaan tutkimus ja käytäntö pitää erillään, mutta myös kietoa kiinteästi yhteen siten, että ne risteävät ja jopa muokkaavat toisiaan. Tällaisen uudenlaisen, jopa epistemologisen muutoksen mahdollisuutta kirjoittajat pitävät PD-koulutuksessa mahdollisena. PD-koulutuksen mahdollisuuksiin sitoa yhteen tutkimusta ja käytäntöä on kuitenkin myös esitetty vastakkaisia tutkimustuloksia (Lundgren‑Resenterra & Kahn, 2019).
Alankomaiden pilotin onnistuminen voi avata tien PD-tutkinnon vakiinnuttamiselle ja jopa kansainväliselle mallille, jos PD-koulutuksen merkitystä ja vaikutusta työelämälle systemaattisesti seurataan ja analysoidaan. Uudenlaisen ammatillisen tohtorikoulutuksen mahdollisuudet työelämän kehittämisessä ovat Dennisin ja kumppaneiden (2024) mukaan kaksitahoiset: yhtäältä koulutuksella on vaikutusta ja merkitystä työelämän ja ammattialan muutoksessa, toisaalta myös ammattilaisen oman osaamisen kehittämisessä. Boud kumppaneineen (2021) tutki PD-koulutuksen käyneitä alumneja Australiassa tarkastellen, miten ammatilliset käytännöt muuttuivat ja miten koulutus vaikutti heidän työhönsä. Heidän tutkimuksessaan havaittiin, että vaikutukset koettiin merkittävinä ja että ne johtuivat enemmän osaamisen kehittämisestä kuin itse koulutuksen aikana tehdystä tutkimuksesta tai sen tuloksista. Jos pilottikoulutukset Suomessa käynnistyvät, tulee niitä myös seurata systemaattisesti tutkimuksen avulla eri toimijatahojen näkökulmasta, kuten Hawkes ja Yerrabati (2018) kirjallisuuskatsauksessaan suosittelevat.
Tässä artikkelissa on osin käytetty hollanninkielistä verkkoaineistoa, joten verkkosivuilta tekemissämme käännöksissä voi olla väärintulkintoja. Myös artikkelimme opiskelijanäkökulma on kapea, koska haastattelussamme oli mukana vain yksi PD-pilotin opiskelija ja tämän vuoksi johtopäätöksiä on tehtävä varoen. Kuitenkin tieto Alankomaiden pilotin kokemuksista, haasteista ja niiden ratkaisuista saattaa auttaa mahdollista Suomen mallin toteuttamista. Lisäksi suomalainen malli ammatillisesta tohtorikoulutuksesta tarvitsee avointa yhteiskunnallista keskustelua, jossa pohditaan monipuolisesti kansalliseen tohtoripolkuumme liittyviä mahdollisuuksia, haasteita, vaatimuksia sekä resurssikysymyksiä. Voimme joka tapauksessa jo nyt oppia hollantilaisten PD-pilotista – erityisesti siitä, miten se eroaa perinteisestä akateemisesta tohtoritutkinnosta. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan lopullista raporttia Alankomaiden pilotista.